Hyvään kannattaa hakea

Ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoiman parantaminen on ollut koko 2000-luvun yksi Euroopan unionin ammattikoulutuspolitiikan painopisteistä. Me suomalaiset voimme olla ylpeitä siitä, että olemme onnistuneet kehittämään ammatillista koulutustamme näiden tavoitteiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen suosio Suomessa on lisääntynyt koko 2000-luvun tasaisesti, vuodesta 2005 noin 3 000 hakijalla per vuosi. Perusopetuksen päättäneistä hienoinen enemmistö haki jo toisena vuonna peräkkäin ammatilliseen koulutukseen.

Vuosi vuodelta lisääntyneet hakijamäärät kertovat ammatillisen koulutuksen, sen tarjoamien koulutus- ja urapolkujen sekä ammattiosaamisen ja ammattien arvostuksen kasvusta. Mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Ammatillinen koulutus nähdään monipuolisena ja houkuttelevana koulutusväylänä, joka antaa työelämässä tarvittavan vahvan ammattiosaamisen ja hyvien työllistymismahdollisuuksien lisäksi mahdollisuuden ja valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Ammatillisen koulutuksen suosio Suomessa kertoo myös siitä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjien, yritysten, järjestöjen, koulutustoimikuntien, muiden yhteisöjen ja opetushallinnon monin eri tavoin yhdessä tekemä työ ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi on tuottanut tulosta. Amis rulettaa!

Opetusministeriön viime syksynä tekemän vetovoimakyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantumiseen ovat vaikuttaneet monet systemaattisesti kansallisella tasolla toteutetut muutokset ammatillisessa koulutuksessa, keskeisimmin ammatillisen koulutuksen lisääntynyt ja vahvistunut yhteistyö työelämän kanssa, tutkintojen uudistuminen sekä yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös pitkäjänteinen kansallinen ammattitaitokilpailutoiminta (Taitaja-kilpailut) sekä ammatillisen koulutuksen ja eri ammattien näkyvyyden selkeä lisääntyminen mediassa ovat kyselyyn vastanneiden mielestä lisänneet ammatillisen koulutuksen arvostusta ja suosiota. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tunnettuutta on useassa ammattiopistossa parannettu paikallisesti suuntaamalla suoramarkkinointia ja suoraa tiedottamista nuorille ja nuorten koulutusvalintoihin eniten vaikuttaville peruskoulujen opinto-ohjaajille ja vanhemmille.

Ammatillisen koulutuksen suosiota on lisännyt luonnollisesti myös suuri nuorisoikäluokka ja suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuva työvoimatarve. Työllisyystilanteella ja siitä uutisoinnilla on suuri vaikutus ammattialan ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaan. Aloille, jotka ovat uutisoineet hyvistä työnäkymistä, on paljon hakijoita. Vastaavasti aloille, joilla on ollut irtisanomisia tai lomautuksia, on vähän hakijoita. Tämä näkyy yhteishakutilastoissa. Ammatillisen koulutuksen suosiossa on huomattavia tutkintokohtaisia, alueellisia ja jopa koulutuksenjärjestäjäkohtaisia vaihteluja. Ilahduttavaa kuitenkin on, että lukuisista synkistä talousuutisista huolimatta nuoret ovat uskoneet parempaan huomiseen, luottaneet ammattiosaamiseen ja hakeutuneet ammatilliseen koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen suosio ei säily itsestään – sen eteen on tehtävä työtä myös jatkossa. Keinoja ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamiseksi on pohdittu Euroopan tasolla ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan eurooppalaisessa verkoston (ENQA-VET). Making VET more attractive -teemaryhmässä. Teemaryhmän näkemyksen mukaan ammatillisen koulutuksen suosio on sidoksissa ensisijaisesti koulutuksen ja tutkintojen laatuun ja hyödynnettävyyteen työmarkkinoilla (hyvät työllistymismahdollisuudet) ja/tai jatko-opinnoissa (mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen). Yhtä tärkeää on se, kuinka ammatillista koulutusta ja sen tuottamaa osaamista arvostetaan ja kuinka ammatillinen koulutus ja erityisesti sen hyvä laatu tehdään näkyväksi yhteiskunnassa. Teemaryhmän ydinviesti kiteytyy lauseeseen: "Tuotteen on oltava kunnossa ennen kuin sitä kannattaa markkinoida". Loistava markkinointi voi kannatella huonon tuotteen suosiota hetken, mutta markkinointiin uhratut rahat valuvat pitemmän päälle hukkaan, jos tuote on susi. Toisaalta ilman markkinointia hyväkin tuote voi jäädä hyllyyn, kun kukaan ei osaa sitä etsiä eikä kaivata.

Suomen ammatillinen koulutus ei ole sutta eikä sekundaa. Se on haluttu koulutusväylä, joka kiinnostaa yhä useampaa nuorta ja vähän varttuneempaakin. Ammatillisen koulutuksen laatua on kehitetty viime vuosina monin tavoin sekä kansallisesti että koulutuksen järjestäjän tasolla eurooppalaisten linjausten pohjalta. Koulutuksen laatua ja työelämäyhteistyötä edelleen kehittämällä voimme varmistaa sen, että ammatillisen koulutuksen vetovoima säilyy myös tulevaisuudessa ja erityisesti sen, että kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat vankan ammattiosaamisen ja muutoinkin hyvät eväät tulevaan. Kaikista opiskelijoista ei tule huippuosaajia, mutta jokainen heistä on tulevaisuudessa korvaamaton Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn rakentajana.

Seija Rasku