Ohjattu ryhmäytyminen etenee hyvässä järjestyksessä

Ohjattuna ryhmä tutustuu nopeammin, saavuttaa tehokkaan työskentelyn vaiheen paremmin ja aikaisemmin, ja on valmiimpi käsittelemään mahdollisia kriisejä. Joukkueen kohdalla ryhmäprosessi on ensisijaisen tärkeää. Joukkuetoverit jakavat lajien erilaisuudesta huolimatta saman kilpailukokemuksen, ja sitä kautta kykenevät tukemaan toisiaan koitosten keskellä. Hyvä joukkuehenki tukee yksittäisen kilpailijan menestymistä sekä helpottaa yhteistä liikkumista ja toimintaa kilpailumatkan aikana.

- Mikäli tavoitteellista ryhmäyttämistä ei tehdä, jää vastuu tutustumisesta itse kullekin ryhmän jäsenelle itselleen. Tällöin helposti joku jää ryhmän ulkopuolelle. Spontaanisti alkava ryhmäprosessi etenee hitaasti ja ongelmia syntyy helpommin, sanoo Atte Airaksinen.

Atte kertoo, kuinka ensimmäisellä maajoukkueleirillä lähdettiin liikkeelle joukkueen jäsenten tutustuttamisesta toisiinsa. Tutustumisen lisäksi tehtiin muutama ryhmähenkeä muodostava harjoite. Tässä vaiheessa ihmiset toimivat pääosin yksilöinä. Toisella maajoukkeleirillä tutustumista jatkettiin ja syvennettiin, sekä tehtiin muutama luottamusta ja turvallisuudentunnetta luova harjoite. Nyt kolmannen leirin kohdalla harjoitteissa keskityttiin tehtäviin, joissa ryhmä toimi kokonaisuutena. Konferenssihuoneeseen oli rakennettu kolmesta erilaisesta ongelmanratkaisutaitoja vaativasta harjoitteesta koostuva toimintarata, jonka jokainen tehtävä edellytti ratkaisun löytämistä yhdessä.

Yhdessä harjoitteista ryhmän tehtävänä oli saada peittoon pitkin konferenssihuoneen seiniä ja kattoa teipatut A4-paperit niin, että kutakin paperia piti samanaikaisesti koskettaa paperissa nimetyllä ruumiinosalla. Harjoite edellytti yhteistyötä, sillä muutamaan korkealle sijoitettuun paperiin pääsemiseksi piti ryhmän nostaa joku jäsenistä toisen olkapäille. Toisessa harjoitteessa ryhmän piti edetä lattialle teipeillä muodostetulla ruudukolla niin, että kutakin ruutua sai koskettaa vain kerran. Kolmannessa harjoitteessa ryhmä pyrki järjestäytymään neliön muotoisessa ruudukossa numerojärjestykseen hyödyntäen yhtä tyhjää ruutua. Kaikki harjoitteet edellyttivät siis paitsi ongelmanratkaisukykyä niin myös saumatonta yhteistyötä ryhmän jäsenten kesken.

Tavoitteellisen ryhmäyttämisen lisäksi joukkue on ryhmäytynyt myös oma-aloitteisesti. Kaikki vapaa-ajat sujuvat hyvin yhdessä, ja kilpailijat keksivät itselleen yhteistä tekemistä erilaisten pelien muodossa.

-Keskenään toimeentulevaa joukkuetta on ilo katsella, Atte toteaa.

Henkinen valmennus vahvistaa itseluottamusta ja auttaa keskittymisessä

Juha Minkkinen kertoo tavoitteekseen joukkueen kilpailusuorituksen hallinnan kehittämisen. Apuna työssä on jäsentynyt valmennusmalli. Kilpailijoiden henkiseen valmistautumiseen on tehty ”henkisen valmistautumisen työkirja”, jonka avulla jokainen voi tehostaa suorituksen hallinnan kehittämisessä vaadittavia taitojaan. Työkirjan perusrungon loi Worldskills maajoukkueen edellinen henkisen valmennuksen asiantuntija Juhani Ahonen. Jatkokehittämisestä on vastannut Juha yhdessä Aten kanssa, joka on kirjoittanut työkirjaan ryhmäprosessiin liittyvää aineistoa. Työkirjaa on hyödynnetty leireillä ja tehty siinä olevia harjoitteita.

Työkirjan sisältää seuraavia asiakokonaisuuksia: suorituksen hallinnan kehittämisen käytännön toteuttaminen, kehittämisen ohjelmointi ja harjoitussuunnitelma, motivoivien tavoitteiden asettaminen, itseluottamuksen kehittäminen, oman vireystilan säätelyn harjoittelu, keskittymiskyvyn kehittäminen, erilaisia hengitys- ja rentoutumisharjoituksia sekä jäsentynyttä omaan kilpailulajiin keskittyvää mielikuvaharjoittelua.

Leirien sisältö etenee yleisestä yksilölliseen valmistautumiseen. Ensimmäisen leirin aikana käytiin läpi harjoittelukauden haasteita ja itseluottamuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Seuraavilla leireillä keskityttiin keskittymiskyvyn kehittämiseen ja erilaisten stressinhallintakeinojen käyttöön mm. mielikuvaharjoittelun avulla. Kesäkuun leirillä mietittiin erilaisten tunnetilojen vaikutusta omaan suoritukseen ja jokainen mietti omia suorituksen kannalta kriittisiä tuntemuksia sekä keinoja vaikuttaa niihin kilpailusuorituksen aikana. Elokuun leirillä haetaan kilpailufiilistä ja valmistaudutaan kilpailusuoritukseen liittyviin asioihin sekä suorituksen jälkeiseen palautumiseen liittyviin asioihin. Leirin aikana toteutetaan myös keskittymiskyvyn seurantatestaus tammikuussa tehdyille testeille.

Kuvateksti:
Henkisen valmennuksen merkitys korostuu kilpailutilanteessa, jossa kilpailija tekee suoritustaan suuren paineen alla tuhansien silmäparien seuratessa työn etenemistä kilpailupäivien aikana.

Atte Airaksinen
Joukkuepappi

Juha Minkkinen
Henkinen valmentaja, psykologi