Skills-koulutus kilpailutoiminnan tukena

Ammattitaitokilpailutoiminta käynnistyi  Suomessa 1980-luvun loppupuolella. Ensimmäiset kansalliset Taitaja SM-kilpailut pidettiin 1988 Hämeenlinnassa ja Suomi vei ensimmäisen kilpailijajoukkueen Taito-olympialaisiin vuonna 1989 Birminghamiin Englantiin. Jatkossa 1990-luvulla saatiin hyviä kokemuksia Taitaja SM-kilpailujen järjestämisestä ja osallistumisesta WorldSkills-MM-kilpailuihin.  90-luvun kokemukset osoittivat kuitenkin, että menestymiseen kansainvälisellä tasolla ja omien tasokkaiden kisojen järjestäminen vaatii hyvin ammatillista otetta valmennuksessa ja kisajärjestelyissä. Vuonna 2000 käynnistettiinkin Euroopan Sosiaalirahoituksen (ESR) tuella kilpailu- ja valmennustoiminnan kehittämishankkeita, joita hallinnoi Skills Finland ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu.  Seuraavassa on joitakin tietoja kilpailuasiantuntijakoulutusta järjestäneestä AKVA-projektista (Ammattitaidon kohottaminen valmennus- ja kilpailutoiminnalla). Lisäksi ohessa on joitain omakohtaisia muisteloita koulutuksiin liittyvistä tilanteista.

AKVA-projekti

AKVA projekti käynnistyi vuonna 2000 ja se jatkui aina vuoden 2007 loppuun saakka. Sen aikana koulutettiin yli 4000 ammatillista opettajaa ja työpaikkojen edustajaa erilaisiin kilpailu- ja valmennustehtäviin. Projekti sai ESR-rahoituksen ja se mahdollisti tarkkaan suunnatun koulutuksen kilpailu- ja valmennusasioihin.  Monet  Skills-toimijat muista eurooppalaisista maista ovatkin  harmitelleet sitä kun eivät ole huomanneet tällaista rahoitusmahdollisuutta.  Projektin ohjausryhmänä toimi alussa Suomen Ammattitaito-Skills Finland ry:n hallituksen työvaliokunta Timo Lankinen, Veijo Hintsanen ja Juhani Honka. Ohjausryhmää täydennettiin jatkossa opetushallituksen, liittojen, oppilaitosten ja yritysten edustajilla.  Projektia veti alussa Pirjo Sillman sekä Heikki Mäkeläinen ja jatkossa (2002) Heikki Saarinen. Projektin alussa suunniteltiin koulutusrakenne, joka sisälsi seuraavat osat:  Kilpailukummi 3 op, Taitaja-lajivastaava 9 op, Ammattitaitovalmentaja 9 op, WSC Expert 16 op ja Workshop Supervisor 16 op.  Projektin sihteerinä toimi vuoden 2001 alusta lähtien Elisa Tuominen.

Toimijakoulutus Taitaja-kilpailujen yhteydessä

Kansallisten Taitaja-kilpailujen varsinainen läpilyönti tapahtui Lahdessa vuonna 2001, vaikka kisoja oli eri muodoissa järjestetty jo vuodesta 1988 lähtien. Lajeja oli Lahdessa 27 ja kilpailijoita ilmoittautui yli kolme sataa. Taitajiin liittyvää toimijakoulutusta käynnistettiin ja kehitettiin Imatran 2002 ja Jyväskylän 2003 kisojen yhteydessä. Seinäjoella 2004 toteutettiin laaja toimijakoulutus, jossa oli mukana 319 henkilöä. Koulutusta järjestettiin hyvässä yhteistyössä kisojen vetäjän Jorma Sihvosen ja Taitaja-päällikön Esa Lähteenaron kanssa. Koulutus kytkettiin tiiviisti kilpailujen suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin. Koulutus liittyi niin tiiviisi suunnitteluun, että joskus osallistujat kyselivät: mikä on koulutusta ja mikä suunnittelutyötä? Sopivasti sekaisin! Lajivastaavien koulutus käynnistyi jo kaksi vuotta ennen kisoja ja sisälsi vahvan mukanaolon Jyväskylässä 2003  järjestetyissä Taitajissa. Tämä toimijoiden ’kapulanvaihto’ on jatkossakin ollut tunnusomaista koulutuksissa, mukanaolo ja työskentely edellisissä kilpailuissa.  Se on mahdollistanut jatkuvan kehittämisen, vaikka kisapaikkakunnat ovat vaihdelleet ympäri Suomea.

Koulutuksiin liittyi myös mukavaa vapaamuotoista yhdessäoloa: illanistujaisia, virvokkeita ja laulua. Eräänä iltana Seinäjoella varasimme Cumulus-hotellin takkahuoneen illanviettoa varten 20 – 30 henkilölle. Pian oli paikka tupaten täynnä ja ei auttanut kuin lähteä hakemaan hotellin keittiöstä lisää evästä väelle. Laulu raikui jatkuvana ohjelmana, yksi muisti Juicen, toinen Junnu Vainion, kolmas vanhoja kansanlauluja, jne. Samppa antoi minullekin ’laulukone’ –nimityksen. Välillä illanistujaisissa tosin piti keskustella jääkiekosta akselilla Oulu -Turku - Hämeenlinna. ´Hyvästä Pitää Keskustella´.

WorldSkills  2005 Helsinki MM-kilpailujen koulutukset

Päätös Suomen 2005 kisoista tuli kesällä 2000 ja koulutukset Helsingin kisoja varten käynnistettiin loppuvuodesta 2002. Ensimmäinen koulutus oli Teknisen tarkkailijan –koulutusohjelma, jonka ohjelmasta merkittävän osan muodosti ryhmän perehtyminen St. Gallenin 2003 MM-kilpailuihin sveitsiläisten hyvässä opastuksessa.  Lisäksi käynnistyi Workshop Supervisor/Assistant-  sekä  Expert-koulutukset Helsinki 2005 –kilpailuja varten. Kaikkiaan näissä pidemmissä (16 op) ohjelmissa oli 200 osallistujaa. Lähempänä Helsingin kisoja koulutettiin lyhyemmillä perehdyttämisohjelmilla kisaoppaita, viestintä- ja kokousassistenttejä, videoryhmiä, retkienjärjestäjiä, opintopolkujen järjestäjiä, somistusryhmiä ja kuljetushenkilöstä. Kaikkiaan näissä koulutuksissa oli yli tuhat osallistujaa. Kovin monenlaisia tilanteita sisältyi näihin eri ryhmien koulutuksiin, oppaitakin koulutettiin kymmenessä eri oppilaitoksessa eri puolilla Helsinkiä. Tämä koulutus oli aika näkymätöntä taustatyötä ja harvoin sitä on huomattu onnistumisien hetkillä. Oma vahva käsitykseni on, että sillä on ollut merkittävä osuus menestyksessä. 

Skills-tutkimushankkeita ja -julkaisuja

Eräs varhaisimpia tutkimuksellisia selvityksiä tehtiin vuoden 1999 Montrealin kisoista. Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajat tutustuivat kisoihin ja perehtyivät ryhmissä eri kilpailulajeihin. Tarkasteltavana näkökulmana oli  ammattitaitokilpailut ammattitaidon kehittäjänä ja mittaajana. Tuotetuista raporteista syntyi Seppo Seinän (2000) toimittama julkaisu, jossa on runsaasti ajatuksia valmennuksesta, ammattitaidon mittaamisesta ja case-kuvauksia lajeista. 

St Gallenin 2003 kilpailujen yhteydessä Kari Kiviniemi (2005) teki tutkimuksen maajoukkueen jäsenistä. Tutkimuksessa analysoitiin sitä miten kilpailijoiden tehtävien ja kontekstin hallintaan liittyvät taidot, tunteiden hallintaan liittyvät taidot sekä sosiaaliset taidot ilmenevät kilpailutilanteissa. Lisäksi tutkittiin miten suomalaisnuoret arvostivat ammattitaitokilpailuihin osallistumisen kehittäneen heidän työelämävalmiuksiaan.

WorldSkills 2005 Helsinki –kilpailujen yhteydessä tehtiin tutkimus, jossa keskityttiin  11 lajiin ja niiden kilpailutehtäviä. Erityisesti tarkasteltiin sitä millaista ammattitaitokäsitystä kilpailutehtävät edustavat. Seppo Helakorpi ja Tauno Tertsunen (2006) kokosivat yhteen ja analysoivat eri lajien osalta tehdyt havainnot tutkimusraportiksi.

Uusin tutkimus on Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen –hanke (Modelling Vocational Excellence). Hankkeen tulokset ovat juuri julkaisuvaiheessa. Tutkimuksen tekijöinä ovat Pekka Ruohotie, Petri Nokelainen ja Kari Korpelainen.
Tutkimusraporttien lisäksi syntyi Taitaja 2004-kilpailuista sekä WorldSkills 2005 Helsinki –kilpailuista raportit, joihin on kerätty kattavasti kokemukset kilpailujärjestelyistä. Helsinki-julkaisu käännettiin myös englanniksi ja se on saanut kovasti kiitosta erityisesti uusilta kilpailujenjärjestäjiltä. (Saarinen 2005; Saarinen & Eerola 2007).

Tarkemmin tietoja Skills-julkaisusta saat www.skillsfinland.fi -> julkaisut.

Skills Trainers´ Academy

Skills Trainers´ Academy syntyi  jatkamaan ja kehittämään AKVA –projektien työtä. Sen toiminnan tarkoituksena on kilpailutoiminnan ja huippuosaamisen kehittämisen kautta parantaa ammatillisen koulutuksen laatua toisaalta työelämälähtöisyyden toisaalta yksilöllisyyden näkökulmasta, lisätä ammattien ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaa sekä ylläpitää ja kehittää ammatillisten opettajien ja ohjaajien osaamista. Se käynnistyi vuoden 2008 alusta ja se toimii osana HAMK Ammatillista opettajakorkeakoulua ja toimii läheisesti Skills Finland ry:n kanssa. Academyn merkittävänä toimintana ovat ammattitaitokilpailuihin liittyvät koulutukset: Taitajamästare- , WorldSkills-, EuroSkills-, Abilympics-, Taitaja9- ja Ammattitaitovalmentaja-koulutukset. Lisäksi Academyllä on monenlaisia kilpailu- ja valmennustoimintaan liittyviä kehittämis-, tutkimus- ja julkaisutehtäviä. Skills Trainers´Academy saa rahoituksensa pääosin Opetusministeriöltä ja sen vetäjänä toimii Tuomas Eerola.


Heikki Saarinen ja Tuomas Eerola vuoden 1988
ammattitaitokilpailujulisteen kanssa (kuva Sara Kaloinen)

Muistot itselläni ovat hyviä näiltä noin kymmeneltä vuodelta. Yhä suurempi nuorten joukko innostuu itsensä kehittämiseen kohti huippuosaamista, monet opettajat ovat saaneet paljon uutta opetustyöhönsä, paljon hyviä kiinnostavia tuttavuuksia kisatoiminnasta, mielenkiintoisia kisamatkoja ja mukavia hetkiä kisojen ja koulutuksen yhteydessä. Eräs kiinnostava piirre on toteutumassa projektitoiminnassa: ESR-rahoitetut AKVA-projektit ovat synnyttämässä pysyvää koulutus- ja kehittämistoimintaa Skills Trainers´Academyn puitteissa.